Kennon koko ja kuvakulma: mitä crop-kerroin oikeasti tarkoittaa

Mistä crop-kertoimessa on kyse

Crop-kerroin on vertailuluku, joka kertoo, kuinka paljon pienempi kameran kenno on kuin täyskenno, jonka mitat ovat noin 36 × 24 millimetriä. Jos kerroin on 2, kennon halkaisija on noin puolet täyskennon halkaisijasta. Termi tulee still-kuvauksen puolelta, mutta se on käytössä myös videokameroissa, koska objektiivit ovat usein samoja.

Luku ei kerro kameran laadusta mitään. Se kuvaa pelkästään geometriaa: kuinka suuri osa objektiivin muodostamasta kuvasta osuu kennolle. Pienempi kenno näkee saman objektiivin kuvaympyrästä pienemmän keskiosan, ja siksi kuvakulma kapenee.

Kun opiskelet kameratyyppejä, kannattaa ensin oppia tämä yksi suhdeluku, koska se palaa vastaan lähes jokaisessa datalehdessä ja objektiivin tuoteselosteessa.

• Täyskenno on vertailukohta, ei tavoite
• Kerroin 1,0 tarkoittaa täyskennoa
• Suurempi kerroin tarkoittaa pienempää kennoa

Näin lasket vastaavan polttovälin

Vastaava polttoväli saadaan kertomalla objektiivin merkitty polttoväli crop-kertoimella. Esimerkiksi 25 millimetrin objektiivi kennolla, jonka kerroin on 2, antaa saman kuvakulman kuin 50 millimetrin objektiivi täyskennolla. Objektiivin todellinen polttoväli ei muutu miksikään, vain rajaus muuttuu.

Laskutapa on yksinkertainen, mutta sitä käytetään usein väärin. Moni olettaa, että myös aukkoarvo ja syväterävyys muuttuvat kertoimen mukana. Käytännössä aukkoarvo pysyy objektiivin ominaisuutena, vaikka syväterävyyden vertailu eri kennokokojen välillä vaatii oman laskentansa.

Tarkista aina, mitä valmistaja ilmoittaa. Jotkut datalehdet antavat suoraan vastaavan kuvakulman, toiset vain kennon mitat millimetreinä, jolloin kertoimen joutuu laskemaan itse.

• Vastaava polttoväli = polttoväli × crop-kerroin
• Aukkoarvo ei muutu kertoimen mukana

Videokamerassa kennon koko ei ole aina koko kenno

Videokameran datalehdessä näkyy usein kaksi lukua: kennon fyysinen koko ja käytettävä alue tietyllä kuvausmuodolla. Jos kamera lukee kennosta vain osan, esimerkiksi tietyllä resoluutiolla tai kuvanopeudella, todellinen crop on suurempi kuin pelkkä kennon koko antaa ymmärtää.

Tämä on yksi yleisimmistä yllätyksistä aloittelijalle. Laajakulmaobjektiivi, joka toimi hyvin yhdellä asetuksella, onkin yhtäkkiä liian tiukka toisella. Syy löytyy yleensä datalehden kuvausmuototaulukosta, jossa kerrotaan, mikä osa kennosta on käytössä.

Lue siis taulukko huolella eikä vain etusivun tuotekuvausta. Jos tieto puuttuu, älä oleta. Valmistajan käyttöohje tai tekninen erittely vastaa kysymykseen yleensä yhdellä rivillä.

• Etsi taulukko, jossa on resoluutio ja kennon käyttöalue
• Vertaa ilmoitettua kuva-alaa kennon mittoihin

Mihin crop-kerrointa tarvitset käytännössä

Kerrointa tarvitset ennen kaikkea objektiivin valinnassa. Haluat tietää, riittääkö nykyinen laajakulma pieneen tilaan, vai jääkö kuvakulma liian kapeaksi. Lasku vie minuutin, ja se säästää turhalta vaihtamiselta kuvauspaikalla.

Toinen käyttötarkoitus on kamerarunkojen vertailu. Jos kaksi runkoa käyttää eri kennokokoa, sama objektiivi antaa niissä erilaisen rajauksen. Silloin kerroin auttaa ymmärtämään eron ilman, että tarvitsee kuvata testikuvia.

Kolmas tilanne on objektiivikiinnitys. Joissakin järjestelmissä täyskennolle suunniteltu objektiivi toimii pienemmällä kennolla, mutta toisin päin kuvaympyrä voi jäädä liian pieneksi. Tämä kannattaa tarkistaa valmistajan yhteensopivuustiedoista.

Yleisiä väärinkäsityksiä

Ensimmäinen väärinkäsitys on, että pienempi kenno olisi aina huonompi. Kennon koko vaikuttaa muun muassa valonkeruuseen ja syväterävyyteen, mutta lopputulokseen vaikuttavat myös prosessointi, objektiivi ja käyttötarkoitus. Datalehti kertoo ominaisuudet, ei yksiselitteistä paremmuusjärjestystä.

Toinen väärinkäsitys koskee termiä zoom. Crop ei lisää objektiiviin zoomausta, se vain rajaa kuvaa. Optinen zoom ja kennon rajaus ovat eri asioita, vaikka lopputulos voi näyttää samalta.

Kolmas on luottaa myyntitekstiin ilman lähdettä. Jos tuotesivu antaa vain epämääräisen kuvauksen, hae tieto valmistajan teknisestä dokumentaatiosta. Sieltä löytyvät kennon mitat, joista kertoimen voi laskea itse.

• Crop ei ole sama asia kuin optinen zoom
• Pieni kenno ei tarkoita automaattisesti huonoa kuvaa

Näin teet oman tarkistuksen

Aloita hakemalla valmistajan datalehti ja etsimällä kennon mitat millimetreinä. Jaa täyskennon halkaisija, noin 43 millimetriä, kennosi halkaisijalla, niin saat kertoimen. Tarkista sitten, käyttääkö kamera koko kennoa valitsemallasi kuvausmuodolla.

Kirjaa tulokset ylös yhteensopivuuden tarkistuslistaan: kennon koko, kerroin, käytettävä alue ja objektiivin ilmoitettu kuvaympyrä. Kun luvut ovat samassa paikassa, vertailu eri runkojen ja objektiivien välillä on helppoa.

Jos jokin tieto jää epäselväksi, merkitse se avoimeksi kysymykseksi ja selvitä se ennen hankintaa. Arvaaminen on kalliimpaa kuin muutaman minuutin lukeminen.

• Hae kennon mitat datalehdestä
• Laske kerroin ja kirjaa se muistiin
• Tarkista käytettävä alue kuvausmuodoittain